Päätä on lepuutettu tapaamalla ihmisiä, käymällä pari kertaa ulkona syömässä ja kerran leffassakin. Ajatukset ovat siis olleet aivan muualla, joskin aina välillä muisti taisi tarkastaa vieläkö sen lauantaina aloitetun kohtauksen koreografia on mielessä. Uskoisin, että pääpiirtein on. Tanssinharrastajille tuttuja "kaseja" on vissiin seuraavasti:
2,2,2,1,4,1,2,4,2,2,4,1,4,2,2,2,2,2,2,2 ja sitten tulee lasku sataan.
![]() |
| Kaseja opettelemassa |
Vai oliko se tässä kohtaa? En muista. Siis tanssista vähemmän tietäville tuon äskeisen listan jokaisen kasin aikana tehdään tässä teoksessa onneksi vain samaa asiaa. Rytmikästä toistoa siis. Ja siitten seuraa jotain, josta emme taida vielä tietää mitään. Mikäs kiire tässä on!
Yli kaksi viikkoa ensi-iltaan.
![]() |
| Trailerihaastattelussa |
Perjantaina paikalla oli kuvaaja, joka tallensi harjoitusta tulevaa traileria varten. Muutamat meistä ja minä siinä mukana pääsivät/joutuivat/valittiin myös haastateltavaksi. Koita siinä sitten valmistautumattomana kertoa jotain järkevää ja myyvää kun yllättäin kysytään vaikkapa "Mitä sinä uskot voivasi tuoda tähän teokseen?" tai "Kenelle suosittelisit tätä teosta?". Onneksi olen yleensäkin sitä mieltä, että sellaiset aidot ja valmistelemattomat vastaukset yhdistettynä taitavaan videoleikkaukseen(joka siis poistaa kaikki kaameimman "totanoin, ääh ...) tuovat varmaan parhaan lopputuloksen. No sen näemme, kun traileri julkaistaan.
Koska päättyneen viikon teemana oli liikkeellinen harjoittelu, niin muutama sana koreografistamme. Hanna Brotherus on kokenut, arvostettu ja osaava. Hän on myös yksi niistä syistä, joiden vuoksi hain koko tuotantoon. Hyvä koreografi tarkoittaa, että teokseen on tulossa vahva liikkeellinen osuus. Liikkeen tärkeyttä korostaa myös se, että mukaan on otettu koreografille oma avustaja Anne Rönkkö. Kahdet silmät vaan ovat enemmän kuin yhdet. Liike kyllä kutsui minutkin mukaan.
![]() |
| Koreografimme Hanna näyttää mallia |
Hannasta kyllä näkee, että hän on ennenkin näitä hommia tehnyt ja myös tällaisten tavisamatöörien kanssa. Hän osaa ottaa huomioon, etteivät kaikkien polvet vaan taivu ihan joka asentoon eikä liikkuvuus muutenkaan ole aivan ammattitanssijan luokkaa. Toisaalta en usko, että yrityksessä ja innostuksessa jäämme jälkeen kenestäkään...
Ja sitten mukana on iso annos kärsivällisyyttä ja tilanneherkkyyttä. Kyllä sitä varmasti tarvitaankin, kun aika yksinkertaistenkin asioiden tekeminen ei vaan aina oikein ota sujuakseen. Yksinkertaisella tarkoitan vaikkapa suoraa riviä. Tahdissa pysyminen on jo sentään pikkuisen monimutkaisempaa...
Mutta luottoni on kovaa! Tästä tulee niin hieno, kun se vaan meiltä tulla voi!
Ja jotta tämäkään blogiteksti ei jäisi ilman "päivän kummallisuutta" niin todettakoon, että:
- olen valssannut koululaistuolin kanssa
- elvyttänyt päällystakkia (takin kanssa tehty muutakin, mutta ei nyt ihan kaikkea kerrota) ja
- kulkenut sisään isoon laatikkoon ja sitten vielä siitä uloskin.
Moniko teistä lukijoista on päättyneellä viikolla saanut tehdä jotain yhtä hienoa?



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti