Kolmas treenipäivä takana ja vielä leffassakäynti päälle.
Kolottaa! Jo aamulla lämmittelyksi tehdyn "hieronnan" aikana löytyi
vasemmasta reidestä yllättävän kipeä paikka, josta en ollut tiennyt mitään ja
nyt illalla leffassa istumisen jälkeen vielä molempien säärien etupuolella.
Odotettavissa oleva tulos varmaan, kun kuitenkin aika paljon päivittäin tulee
tehtyä ja aika tavanomaisesta poikkeavaa. Siispä illalla piti vähän huoltaa
lihaksistoa. Saunan jälkeen "emännän erikoinen" esille ja lihaksia
pehmentämään... Ja kyllä jalkapalloakin käytettiin.
Entä päivä sitten. Ensiksi se kaikkein tärkein (olen ollut
hereillä tanssiopiston aulassa ennen kevätnäytöksiä) eli esiintymisvaatteet.
Harmaata piti olla, mutta eiliset "liian urheilulliset" eivät
kelvanneet. Siispä suorat housut ja kauluspaita kaapista ja johan estetiikka kelpasi.
Ja pystyi niillä tanssimaankin, mikä myös on ihan hyvä juttu.
Ja sitten päivän tanssiosuus. Mitähän sitä kertoisi ilman
että paljastaa koko jutun juonen. Yksi ajatus toistuu usein; sen ei ole tarkoitus
olla tanssillinen vaan luonnollinen. Ammattilaisten ajoittaista taipumusta
oikeaan tanssitekniikkaan on korjailtu muutamaan kertaan. Eipä onneksi omalla
kohdalla ole aivan yhtä vahvoja automaatioita (joskaan ei myöskään samanlaista
uuden oppimiskykyä), joten omalle kohdalle juuri tuota huomautusta ei ole
sattunut. Muutama muu kyllä.
 |
| Sharon ja Arthur mietteliäinä |
Päivän aikana päästiin alustavasti käymään läpi koko meidän
osuus ja kertaamaan ja hiomaan niitä alun osia muutamaan kertaan. Muutamaa
asiaa Sharon halusi vähän maistella, joten teimme ensin yhdellä ja sitten
toisella tavalla. Kyllä sieltä se mieluisin sitten löytyi. Lisäksi päivän
aikana löytyi yksi rohkea tanssija. Ulkomaalaisvahvistuksia odotellessa
Karoliina joutui tuuraamaan ja heittäytymää parista metristä alla olevien
osallistujien käsivarsille. Kiinni saatiin onneksi joka kerta.
Päivän harjoitusten jälkeen istahdettiin hetkeksi alas ja käytiin
keskustellen läpi tehty, huominen ohjelma (piiiiiiitkä päivä edessä) ja
muutamia käytännön asioita.
Niin ja sitten virallisen ohjelman jälkeen istahdimme vielä
hetkeksi kuulemaan toisiltamme keitä oikein olemme. Olemmepa aika
mielenkiintoinen kokoelma. Ja se, että olemme juuri nyt juuri tässä produktiossa
on myös seuraus jos jonkinlaisista sattumista. Ja yhdessä teemme jotain, joka
ei ilman meitä olisi se mikä se on (tai tulee olemaan). Kuten Mikko taisi
sanoa: ei ollut ihan samanlainen keskiviikkoaamupäivä kuin työpaikalla
normaalisti. Niin se taisi olla meille kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti