Fromista, Palencia ja yli 350 kilsaa takana
Viime yo oltiin sellaisessa pienehkossa majapaikassa. Vain 36 punkaa yhteensa ja aika pienissa huoneissa. Aamupala oli luvattu laittaa illalla keittion poydalle, josta sitten jokainen voi aamulla omaan tahtiinsa sita nauttia. Myonnan, etta illalla ajattelin, etta tuleekohan tuosta mitaan. Keittioon mahtuu ehka kuusi ihmista kerrallaan - siis seisten.
Herattiin onneksi aamulla hyvissa ajoin ja HETI keittioon. Oltiin kolmas ja neljas ja siis mahduimme jopa istumaan. Iso leipa, kahvia (illalla keittetty, mutta lammitettyna ok), hilloja ja margariinia ja MYSLIA! Ihanaa saada jotain muutakin kuin leipaa ja hilloja.
Noh, kun kerran oltiin ajoissa syomassa niin ajoissahan sita oltiin sitten liikkeellakin eli kolme varttia ennen auringon nousua. Pieni lammittelykilsa aluksi ja sitten toista kilsaa 12% nousua. Puuskutellen ylos ja juuri ajoissa kuvaamaan auringon nousua (ei taaskaan usb:ta eli kuvat joskus myohemmin). Ja sitten melkein heti 18% laskulla alas tasangolle jota riitti.
Yhdessa vaiheessa kiipesimme pikkuisen kahden kalliohuipun valista ja korkeimmalla kohdalla naimme sen seuraavan kylan. Aurinko paistoi eika varjoa ollut. Ja sitten kavelimme, kavelimme, kavelimme. Avointen ja jo korjattujen peltojen halki kulkevaa soratieta. Ja kun puolitoista tuntia oli kavelty niin oltiin siella kylassa. Se oli niin lahella sielta kukkulalta katsottuna. Ja niin kaukana, kun sita viivasuoraa helteista soratieta kaveli. Siis ainakin tuo etaisyys on suhteellista. Miltahan tuo olisi tuntunut rakollisilla jaloilla. Viikoilta?
Viimeiset kuusi kilsaa tultiin Canal de Castillan vierta nauttien linnunlaulusta ja jopa ajoittaisesta varjosta. Nyt siis paivan kavelykiintio (noin 25km) taytetty ja suihkussakin kayty. Taas uusi mielenkiintoinen kokemus. Paikassa on sellaiset "vedensaastonapit" suihkussa. Siis ne sellaiset, joista vetta tulee vain jonkin aikaa ja taas pitaa painaa nappia. Uutta kokemuksessa on se, ettei ole mitaan termostaattia ja napit ovat erikseen lampimalle (kuumalle) ja kylmalle (jaatavalle) vedelle. Siina sai taiteilla napinpainallusten aikautuksen, ihon kuumuudenkestavyyden ja "kiljaisurajan" kanssa. Puhdasta tuli ja rinkasta loytyi viela puhdasta paallekin. Nyt on pienet tapakset nautittu ja iso olut. Ja Lissulle kans, paitsi etta oluen sijaan jotain bitterlemon-olutseosta (jos ihan rehellinen olen, niin hyvaahan se on, mutta en kylla ikina julkisesti sita tunnusta. En ikina!).
Huomenna kuulemma taas kavellaan. Parikymppia tai jotain. Tasangolla. Taitaa yksi kylanvali olla 16 km. Siella on tilaa ajatella.
Lauralle ja Oskulle terkkuja sinne Berliiniin ja tsemppia opinnoissa. Mekin taalla opiskelemme espanjaa, paikallista luontoa, irtokivien ergonomiaa, sukkien kuivumista ja muita tarkeita asioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti