Kavelya ja ruokailuja

Aamulla TODELLA hidas kaynnistys. Paasyyna taisi olla,etta kun valitsimme hotellin mm. levon perusteella paadyimme sellaisella kapealla rauhallisella kujalla olevaan. Yolla se kuitenkin muuttui iloiseksi espanjalaiseksi juhlapaikaksi. Lissu nukkui, mutta yllattain mina herailin ja valvoin pitkin yota aika pitkaan. Ne pahukset juhlivat tuntitolkulla eika synttarilauluja voi laulaa ennen puoltayota jne. Sinansa iloista juhlintaa, johon olisi varmaan pitanyt vain lahtea mukaan eika karvistella vajaan kymmenen metrin paassa yksinkertaisen ikkunan takana...

Aamulla sitten huolellinen jalkojen hoito ja erityisesti Lissun jalan puhdistus ja paketointi. Ihan siistilta naytti ja kun Lissu viela vaitti, ettei satu lainkaan niin lahdettiin kavelemaan. Paivamatka jotain kympin ja vajaan 24:n valilla; jalasta, mielentilasta ja vasymyksesta riippuen.



Onneksi vain kenkien matka paattyi tahan

 Olemme selvasti siirtyneet erilaiselle alueelle. Maisema on kumppuilevaa ja aika lahella on ihan pienia vuoriakin. Mutta kylla se suurin muutos on se, etta taas on vihreaa. Sita oli vahan kaivannutkin. Ja viinitarhoja on ihan kunnolla myos.

Loppujen lopuksi kavelimme hissukseen koko matkan Villafranca de Bierzoon asti (23,5km), jossa olimme vasta kuuden jalkeen illalla. Pikaiset suihkut, vaikka ajoittain tihkusateinen ja viilea paiva ei niin kovasti hikoiluttanutkaan ja sitten syomaan.

Ja sitten siihen otsikon ruokailupuoleen...

Aamulla (siis kymmenen aikaan) aamupala paikallisessa kuppilassa. Vahvaa kahvia, kuumaa maitoa, tuoreista appelsiineista puristettua mehua, munakasta, leipaa ja pari churrosta. Kylla silla liikkeelle paasee.



Reissun aikana viikunoita (loysin taas illalla paikallisesta ruokakaupasta) ja vetta ja kupillinen kahvia parin tunnin kavelyn jalkeen.

Lounas: pitihan sekin jossain vaiheessa nauttia. Pikkuisen sattumalta pysahdyimme Cacabelosissa paikkaan nimelta Moncloa de San Lazarro. Selainen kaupungissa oleva, mutta maalaiselta vaikuttava paikka. Ihana piha ja sisalta kuului mukava puheensorina. Lyhyt, muta selkea lista ja siis sinne. Ei sita voi kokonaista menuta syoda, kun tarkoitus on viela kavella jokunen tunti, mutta sellaisen yhden kevyen annoksen voi ihan hyvin. Otin paahdettuja vihanneksia ja mita sainkaan. Aivan ihanan lautaselisen erilaisia kasviksia (sipulia, fenkolia, punakaalia, porkkanaa, jotain kurpitsaa???, tomaattia, parsakaalia ja tuoretta parsaa, punajuurta ja mita muuta siina olikaan). Kevyesti parilalla paahdettuna,. Mukavasti maustettuna. Ihanan kiinteita ja maukkaita. Ja kun se oli viiela niin kauniskin. Kuva olisi, mutta ei taaskaan voi liittaa kamerasta. Pahus sentaan. Myos Lissun maalaissalaatti paikallisine kinkkuineen oli todella maukas.

Ja sitten tama juuri paattynyt paivallinen. Pienen kaupungin Plaza Mayorin kolmesta ravintolasta se, jossa internet. Onhan tuokin siis valintaperuste ruokapaikalle. Alkupaloiksi andalusialainen keitto ja melonia kinkun kera ( siis paikalllisen ilmakuivatun tietty). Ihan ok. Paaruoaksi Lissulla possuvarras, joka jotenkin menetteli. Itse otin Botillaa, josta tarjoilijan selostuksen mukaan ymmarsin etukateen, etta taitaa olla jotain possua ja jotain keittettyna suolessa. Ja siis paikallinen herkku. Ja niinhan se olikin. Iso hyvin epamaarainen moykky ja keittettya perunaa. Kun veitsella pikkuisen tokki, niin moykky avautui ja sen sisalta paljastui sellaista teurasjatteenomaista sikaa. Luita, laskia, janteita, rustoja ja niiden ymparilla aina pikkuisen lihaakin. Ja mausteena paikallista pimientaa sillai sopivasti. Hyvaa se oli ja sellaista mukavaa askarreltavaa, kun sita lihaa etsi ja irrotteli. Lasillinen punaviinia auttoi siinakin.

Nyt espanjalaista brandya ja vaimo vieressa, massu taynna  ja nappis edessa. Mita muuta mies voi toivoa?

P.s. Vajaa 200 km kavelya jaljella!