lauantai 15. syyskuuta 2012

Seikkailu alkakoon!

Nyt on sitten lentoliput tulostettu ja rinkat pakattu ja siis huomenna heti aamusta matkaan.

Ai siis mihinkö? Enpä todellakaan ole sitä kertonut.

Juttu on pitkä ... Muutama vuosi sitten heräsi idea lähteä kävelemään Santiago de Compostellan pyhiinvaellus. Idea oli välillä jo upota, mutta se nosti jollain tavalla aina päänsä takaisin pinnalle. Ja nyt sitä sitten ollaan lähdössä.

Millainen matka sitten on tiedossa? En oikeastaan taida ihan kunnolla sitä tietää tai ymmärtää. Ehkä niin pitääkin olla. Että matka ja sen olemus aukeaa vasta matkan aikana. Jotain käytännön seikkoja sentään tiedän.

Varsinainen pyhiinvaellus; Camino Frances, alkaa Ranskan luoteisrajalla olevasta pienestä Saint Jean Pied du Port:n kaupungista. Ja sitten kävellään pohjoisen Espanjan poikki lähes Atlantin rannikolla olevaan Santiago de Compostellan katedraaliin. Matkaa tulee ilman yhtään ylimääräistä mutkaa pikkuisen vajaat 800 km. Ja varmaan siinä matkan varrella jonkun kerran tulee piipahdettua katsomaan jotain linnaa, siltaa, luostaria tai vaikkapa mukavaa ravintolaa, joten varmaa niitä kilometrejä tulee pikkuisen enempikin. Ja sellaiset kuusi viikkoa on varattu aikaa. Ei paljon, mutta ei kuitenkaan ihan vähänkään.

Matkan aikana on tarkoitus yöpyä eri yhteisöjen, seurakuntien ja kaupunkien ylläpitämissä yösijoissa. Yhteismajoituksia, joissa varmaan välillä voi olla jopa lämmintä vettäkin. Varmaan  aina silloin tällöin ollaan yötä oikein hotellissakin. Pelkkä ajatus omasta kylpyhuoneesta, rajoittamattomasta lämpimästä vedestä ja alakerran ravintolasta tuntuu jo nyt houkuttelevalta.

Tarkoitus oli tietysti valmistautua huolellisesti, totuttaa jalat ja olkapäät pitkillä lenkeillä matkaan ja painoon ja vieläpä vähän kerrata kieltäkin. Tarkoitus siis oli. Ollaan sitä sentään parit kerrat käyty kävelyllä, mutta kyllä tiedossa on varmasti kipeitä lihaksia ja väsymystä. Rinkassa on kyllä hyvä ensiannos rakkolaastareita ja buranaa eli ihan pienestä ei varmaan tarvitse pyyhettä kehään heittää. Ja jos oikein väsyttää niin otetaan bussi ja hypätään jokunen etappi pikakelauksella yli. Kyllä niin saa tehdä.

Ja kun tuo reissu on ohi, niin piipahdamme päiväksi kotiin ja sitten saman tien runsaaksi kuukaudeksi Etelä-Amerikkaan ja Karibialle. Argentina, Peru, Brasilia, Ecuador, Trinidad & Tobago. Ja kaikkia näissä maissa olevia mielenkiintoisia ja ainutlaatuisia kohteita sitten ajan sallimissa puitteissa.

Jaa miksikö kaikki tämä? Noh, kun se oli mahdollista. Kun Lissu oikeasti tarvitsee breikkiä töistä. Kun jalat ja pää vielä sallivat tuollaisen matkan tekemisen. Kun se oikeastaan kuulostaa aika houkuttelevalta. Eikö tuossa nyt ole tarpeeksi syitä?

Aamulla siis Pariisiin. Siellä tavataan vanhoja ystäviä ja nautitaan hetki entisestä kotikaupungista ja sitten junalla edelleen pyhiinvaelluksen alkupisteeseen. Ja keskiviikkoaamuna jalat alle ja menoksi.

Koitan reissun aikana aina välillä päivittää tätä blogia. Saa nähdä kuinka usein kohdalle sattuu sopiva nettikahvila tai vastaava. Ja miten kaiken tuon kävelyn jälkeen jaksaa kirjoitella. Aina välillä varmaan kuitenkin.

Mukavaa syksyä teille kaikille

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti