Perilla Koh Ra:lla



Lounasta odotellessa



Tama paiva alkoi huonosti … en ollut herannyt kelloon ja muut joutuivat odottamaan minua. Niin vaan ei saisi kayda. Selitykseksi: edellinen paiva oli ollut kuitenkin aika raskas ja iollalla meni yli yhteentoista pakatessa … viimeinen puolituntinen siis taskulampun valossa.

Vuorossa oli kilpikonnien kayttaytymistarkkailu kalliolta ja meteorologin hommat. Kiivetessamme kalliolle nain taas jotain avian uutta. Polkua reunustavalla koysikaiteella kaveli miljoona muurahaista. Ei siis sellainen “niita oli ainakin miljoona” miljoona vaan ihan oikeasti paras arvioni murkkujen lukumaarasta on miljoona. Saattoi siina tosin olla parikin. Jostain kallion rinteesta ne tulivat ja vaelsivat varmaankin “toihin” ja aamuruuhkahan siita tuli.

Tarkkailun aikana emme nahneet mitaan mielenkiintoista. Niitakin paivia tietysti on, mutta ainahan sita toivoisi nakevansa jotain avian hammentavan hienoa.

Saahommissa iski sitten paivan toinen takaisku. Olin jo kirjannut lampotilat (min 25,4 ja max 36,7) ja vuoroveden ylimman korkeuden ja olin juuri kaynyt hakemassa sen amparillisen merivetta, kun tarkkavaisuus herpaantui hetkeksi. Olin laskenut amparin hiekalle ja laittanut mittarin sinne ja varmaan katselin vahan ymparilleni, kun jokin todella iso aalto iski rantaan ja vei amparin mennessaan. Juoksin tietysti peraan ja sain amparin kiinni mutta lampomittari oli jo kadonnut enka sita yrityksista huolimatta loynanyt. Ei korvaamaton vahinko (parin euron mittari), mutta sapetti oma tyhmyys. Olisi vaan pitanyt kantaa amparia muutama metri rannemmaksi, niin tuotakaan ei olisi tapahtunut.



Koh Ra haamottaa



Sitten lahdettiin koko porukalla Koh Ra:lle. Venematkan jalkeen ihailtiin hetki saarta, katseltiin hiekkarantaa ja syotiin lounasta ja sitten taas toihin. Osallistuimme vastikaan loytyneen koralliriutan peruskartoitukseen.



Mittanauhaa laittamassa



Meren pohjaan riutan paalle vedettiin mittanauha joka toimi sitten muiden tietojen kirjaamisen tukena. GPS paikat linjan alusta ja lopusta ja silleen … tietysti nykyaikana.Mittanauhan sotkuja olin mukana selvittelemassa. Sitten varsinaiseen kartoitukseen. Ensin laskettiin tai arvioitiin linjalla olevat kalalajit ja niiden maarat. Ammattilaisen hommaa joten me vapaaehtoiset emme siihen osallistuneet. Seuraavaksi tehtiin pohjanlaatu otokset 50 cm valein koko 50 metrin matkalta ja viimeiseksi sekarangattomat, ne kun eivat juurikaan karkaa.



Hyvinvoivaa korallia



Ikava kylla riutan kunto on aika heikko. Koralli on monin paikoin taysin valkaistunut eli kuollutta. Laajoilla alueilla se on kokonaan levan peitossa, mika tapaa korallin ajan mittaan. Onneksi sentaan oli viela alueita, joissa koralli eli jotan toivoa on. Jatkamme kelien sallisessa kartoitusta seuraavalla patkalla. Paasen siis taas snorklaamaan … kivaa!

Ennen paivallista paikallinen kenttapaallikko Tom piti meille lyhyen esittelyn saaresta ja toiminnasta. Kilpikonnien kanssa en ehka enaa paase tekemisiin (veneongelma), mutta lintujenmonitorointia, magrovemetsan naytteenottoa, yollinen retki viidakkoon yms eli kylla tassa kiiretta tulee pitamaan ja uutta koetaan.

Tama saari on siis lahes autio, varsin makinen ja kallioinen, paikoin mangrovea, savannia, viidakkoa eli avian jotain muuta kuin edellinen saari. Majoitus on sellaisessa ekologisesti rakennetussa lomakylassa, jossa olemme talla hetkella Annikan kanssa ainoat vapaaehtoiset. Loppuviikosta saanemme seuraa… Lisaksi taalla on siis aivan tavallisia turisteja (noin 10) nauttimassa luonnosta, rauhasta ja auringosta ja erilaisista retkista, joogasta ja hyvasta ruoasta. Kummallinen olo, kun ymparilla py;rii tuntemattomia lansimaalaisia. Ja sekin on kummallista, etta on ihan oma kylppari (ei nyt sentaan lammitettya vetta) ja pyyhe talon puolesta.

Viidakon aanet kuuluvatikkunoissa olevien verkkojen lapi .. saa nahda miten nukutaan, vaikka vasyttaakin. Malttaako sita?

              Heikki



Erakkoravut vertaavat kamppia



P.S. Bungalovin alla kuulemma vierailee saannollisesti sellainen parimetrinen lisko. Taytyy pitaa silmat auki, vaikka se ei kuulemma ole lainkaan agressiivinen. Olis vaan kiva nahda.

P.P.S Taman latetettiin jopogalavalta meren rannalla taydessa pimeydessa. On ainoa paikka jossa yhteys toimii...