Ensimmainen aamu Koh Ra:lla ja heratys vasta vahan kuuden jalkeen. Luksusta. Ja sitten aamuiselle lintubongauskavelylle Tomin vetamana. Jotain on viela jaljella nuoruuden lintuharrastuksesta. Osaan havaita etta lintuja on, jahmettya odottamaan kunnon havaintoa ja poimia tunnistusta helpottavia yksityiskohtia. Enka siis osaa tunnistaa yhtaan takalaista lintua. Muutaman kerran sentaan pystyin sanomaan, etta joku paasky tai jokkkuuu kyyhkynen, mutta kun ne kuitenkin olivat ihan eri lajeja kuin Suomessa. Mielenkiintoinen kavely kaikesta huolimatta. Huomenna uudelleen.
Tama paikka on aivan tulvillaan erilaisia minulle uusia aania. Varsinkin tyolla. On sirinaa, kolinaa, rapsahduksia ja aivan mita vaan. Paivalla kavelylla kuulimme apinoiden aantelya, mutta vaikka kuinka koitimme katsoa niin emme onnistuneet niita nakemaan. Ja veden alla kuulin pitkasta aikaa sen jannan rapikan, joka riuttojen tuntumassa kuuluu. Otin penen patkan videota veden alla lahinna vain sen aanen takia. Harmi, etta kuulen sen kunnolla vasta paastyani kotiin. Malttamattomana tahtoisin senkin kokemuksen nyut heti.
Aamupalan (taalla on oikeasti suodatinkahvia!) lahdimme pitkahantaveneella snorklaus ja kavelyretkelle. Matka aikana tarkastimme veneesta kolme mahdollisa pesimarantaa. Olisimmko varmuudella nahneet jaljet on minusta pikkuisen epavarmaa, mutta taman saaren rannat vaan ovat sellaisia, ettei niita maitse paase kavellen tarkastamaan. Pitaisi uiden rantautua ainakin kuusi kertaa ja tietysti myos uiden palata. Siihen vissiin ei eika veneenvuokraukseen tarvittava raha riita.
Snorklaamaan mentiin yhdelle kivikkomuodostelmalle. Oli nousuvesi, joten kaikki kivet olivat selvasti pinnan alla. Olipa mukavaa!!! Pohja oli jossain noin neljassa metrissa eli helposti saavutettavissa. Kamera oli mukana ja onnistuin kuvaamaan monta puolikasta kalaa, epatarkkaa korallia jne. Ei oikein ole viela tekniikka hallussa eika tuo parin kolmen metrin nakyvyyskaan auttanut. Muutama onnistunutkin kuva koralleista sentaan tuli. Olisin voinut jatkaa pitempaankin, mutta kaikki muut olivat jo veneessa odottamassa eli oli pakko lopettaa.
Sitten mentiin kavelylle. Ensin tutustuimme vuorovesilammikkoon, joka siis tayttyy aina nousuveden aikaan ja lahes tyhjenee vastaavasti laskuveden tullessa. Muutama mielenkintoinen kala (kayvat valilla maalla kavelemassa!!!) ja rapu (koitin kuvata, mutta eihan siita mitaan tullut) ja paljon erilaisia kasveja. Pienen viidakkokavelyn jalkeen paasimme sille seuraavalle hiekkarannalle, jossa katsottiin mahdolliset pesimajaljet ja sitten mentiin ihan vaan uimaan. Talla reissulla oli mukana myos muutama turistivieras, mika ei mitenkaan haitannut menoa.
Lounaaksi takaisin ja taas oli tosi hyvaa. Taytyy vaan huomenna pitaa paremmin puolensa. Tulimme syomaan vahan muiden jalkeen enka sitten saanut jalkiruoaksi niita hedelmia. Huomenna otan jo paaruokaa ottaessani varoiksi poytaan. Ovat ne vaan niin hyvia.
Lounaan ja lyhyen siesta jalkeen lahdimme Tomin kanssa parin kolmen tunnin kavelylle viitoitetulla luontopolulla. On tama vaan aika upeasti valittu sijainti. Kolmessa tunnissa paasee kavelemaan savannilla, tsunamin jalkeisessa sademetsassa, vanhassa sademetsassa ja mangrovemetsikossa. Nahtiin kaikenlaisia puita, pensaita ja muita kasveja ja kuultiin tarinoita niiden kaytosta ruokiin ja laakkeisiin. Parhaiten jai mieleen puu, jonka paikallinen lempinimi on “turoistipuu”. Puulla on punainen kuori, joka irtoilee. Voi siina tosiaan tulla pohjoisen turisti mieleen. Tarjolla on myos pitempi kavely siella oikeassa viidakossa. Kylla kiinnostaa...
Kirjoittelen tata juuri ennen paivallista. Virratkin tulivat paalle kuten joka ilta (1800 … 2230) eli saan kameran ja taman kannettavan ladattua ja ehka viela puhelimenkin. Pitaisi varmaan kavaista suihkussa viela ennen ruokailua. Sademetsakavelylle oli pakko laittaa maaston ja hyttysten varalta oikein kengat jalkaan ja pitkat lahkeet. Sen verran siella oli paivallakin hyttysia. Muutamalla pistolla selvisin, mutta vahan kuuma tuli rauhallisesta tahdista huolimatta. Kokeilen siis yhteyden toimivuutta ehka parin tunnin kuluttua.
Huomenna on tarkoitus mennaaamun lintubongailun jalkeen nousuveden aikaan kajakilla mangrovemetsikkoon ja muun ohessa kerata lehtinaytteita lajimaaritysta varten. Kuulostaa lupaavalta. Ja iltapaivalla puhelinhaastattelu Finnmatkojen lehtea varten. On tassa taas kerrottavaa…
Heikki
P.S. Paivallinen oli maukas, mutta ainakin minulle siina tulisuuden ylarajoilla…
P.P.S. Aquarius ja pari muutakin laulua on nyt laulettu niin kilpikonnille kuin muillekin suojeltaville elaimille ja kasveille. Ja taisi siina oll pari ihmistakin kuulemassa…
P.P.P.S. Tanaan ei tule kuvia. Ei vaan ole juuri talla kertaa tarvittavaa kaapelia mukana. Selitan tarvittaessa myohemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti